Onkin vierähtänyt aikaa edellisestä kirjoittelusta.
Olen ihan viimeisilläni rasakaana, neljäs mukeloinen tulossa. Edellinen täytti tässä kuussa 17 kuukautta.
Pikkuisäntä vie kaiken ajan, ja kaiken voiman.
Vatsa-asukkikaan ei ole mikään rauhallisuuden perikuva. Koko syksy on mennyt unisessa sumussa.
Olen minä kuitenkin työt saanut hoidettua, vielä viikko ja sit koittaa auvoinen "loma".
Tälläkertaa ei toi geenivirheinen selkäni oikeen jaksa kantaa, on ollut mahdottoman kipeä.
Se miksi kirjoittamaan lähdin ei ole minun kipuni, tai väsymys. Nehän on ihan normaalia olotiloja lapsiperheessä. Syy on se, että olen tavannut mahdottoman paljon ihmisiä tänävuonna, jotka purkaa jotain pahaa oloaan minuun.
Olen asiakaspalvelu työssä, missä huomaa taloustilanteen huononevan kokoajan.
Minulta tultiin vaatimaan rahaa korviksista, jotka oli kadonneet hierojan ja meidän liikkeen välisellä matkalla asiakkaan laukusta. Koska en millään nähnyt, että minä olisin korvaus velvollinen, minut haukuttiin pystyyn.
Minulta yritettiin varata aikaa kuuden viikon päähän, kerroin asiakkaalle että olen todennäköisesti synnyttämässä juuri silloin. Minut haukuttiin pystyyn kun en voinut ottaa asiakasta vastaan. Eihän minun olisi tarvinnut ottaa kuin hänet. En ymmärtänyt taaskaan, että synnytyslaitoksellako minun pitäisi häntä palvella, jotta olisi tyytyväinen asiakas.
Ja sitten minulta vaadittiin korvauksia silmälaseista, jotka olin asiakkaan mukaan pilannut. No minä suostuin korvaamaan jos näin on tapahtunut, mutta tarvitsen kuitin laseista ja nähdä lasit jotta voin ottaa niistä kuvat vakuutusyhtiölle. Koska en siirtänyt asiakkaalle samantien 900 e rahaa, vaan toimin niinkuin pitäisi toimia, minut haukuttiin. Ja sitten selvisi ettei tyttö edes omista silmälaseja.
Paras, tai ehkä kamalin asia tapahtui eilen.
Tyttäreni parhaan ystävän äiti vaati minua maksamaan tyttärelleni ostamansa lahjan. Hetken keskustelin hänen kanssaan tästä ja suostuin, no koska suostuin, ystävän äiti väitti seuraavaksi, että tyttäreni on lainannut hänen tytöltään rahaa monta kymppiä 2 viikon aikana. Enhän minä tätä uskonut vaan halusin pikkutarkat lisätiedot, ja kuitin siitä lahjasta. Loppujen lopuksi tyttäreni parhaan ystävän äiti haukkui minun tytön ja minut.
Näinkö aikuiset ihmiset keskustelee asioista nykyään? kun en heti maksanut hänelle 40 euroa pitää minut haukkua ja siinä samalla lapset, ja pilata oman tyttären kaverisuhteet?
Olen järkyttynyt pahemman kerran. Minun tyttäreni on todella surullinen menettäessään ystävänsä, hän ei voi enää luottaa kaveriin jonka kanssa ovat olleet neljä vuotta kuin hai ja laiva.
Aikuisen ihmisen käytöksen takia, minun tytär joutuu 10 vuotiaana oppimaan ystävän rehellisyydestä paljon asioita, joita ei vielä niin nuoren soisi oppivan. Kyllä ne selkäänpuukotuksen olisi voinut tulla eteen vähän isompana.
Mutta jos on paha olla, miksi se pitää purkaa lapsen ystävän äitiin, tai ihmiseen joka yrittää tehdä parhaansa palvellakseen sinua kaupassa, hoitolassa, taksissa missä vain.
Menkää itseenne aikuiset naiset!!!! Katsokaa ympärillenne ja tajutkaa mitä te teette lapsillenne ja ystävillenne. Ja jos te käyttäydytte asiakspalvelijoillenne, kaupan kassoille, sairaan hoitajille näin huonosti, ymmärtäkää, että teidän käytös leviää eteenpäin, ettekä pian löydä yhtään palvelijaa joka haluaisi värjätä teidän hiukset, tai hieroa selän, tai pistää infulenssa rokotukset satuttamatta. Vaikka joskus tulisikin se hyvä päivä.